SAKARI MARKKULA
HELSINKI. Helsingin kunnallisvaaleissa, joita asiantuntijat kuvailevat ’poliittiseksi jymy-yllätykseksi’, nähtiin tänään jännittävä taistelu, jossa Mustanaamio (kesk.) ohitti niukasti yli 18 vuoden ajan protestiäänienemmistöä hallussaan pitäneen kirkkoveneen. Mustanaamion, joka tunnetaan myös nimillä ’Mies joka ei kuole koskaan’, ’Vaeltava aave’ ja ’Kostaja’, tämänvuotisen suosion arvellaan perustuvan yhä epävakaampaan taloudelliseen tilanteeseen ja työmarkkinoita ravistelleisiin muutospaineisiin Suomen elinkeinorakenteessa.
”Olen aikaisemmin ollut vankka kirkkoveneen kannattaja, mutta tällä kertaa tunsin, että äänestyslipukkeeseen piirretty pelkistetty naisen sukuelin ei enää ilmaise riittävästi halveksuntaani ja välinpitämättömyyttäni koko kunnallispolitiikkaa kohtaan”, kommentoi 26-vuotias graafinen suunnittelija Jaakko Kauhala, joka monien muiden protestiäänestäjien tapaan tuhlasi sekää omaa että vaalitoimitsijoiden aikaa jättämällä hulvattoman protestiäänen vaaliuurnaan. ”Minulle on tärkeää saada aiheuttaa lievää ärtymystä ihmisissä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä tärkeän poliittisen prosessin eteen ja Mustanaamio on oikea satuhahmo sen ärtymyksen aiheuttajaksi”, summaa Kauhala.
Kirkkoveneen protestiäänienemmistöä on aiemmin pidetty itsestään selvyytenä sekä kunnallis että eduskuntavaaleissa. ”Aikaisempina vuosina kirkkovene on haalinut 25 – 27 % kaikista protestiäänistä ilman poikkeusta”, kertoo Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan professori Jarmo Kuusiluoma. ”Mustanaamio, Tarzan, Zorro, erektiossa oleva siitin, Kekkonen, Anu Saukkola ja Hannes Manninen (kesk.) ovat kaikki tähän mennessä jääneet alle neljään prosenttiin hylättyjen äänien kokonaismäärästä”.
Mustanaamion yllättävä menestys on herättänyt paljon keskustelua seuraavien eduskuntavaalien protestiäänten jakaantumisesta. ”Ajateltaessa eduskuntavaaleja, on otettava huomioon, että Mustanaamion suosio on kasvanut jyrkästi ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja sielläkin suurimmaksi osaksi Helsingin alueella”, huomauttaa Kuusiluoma. ”Maan pohjoisosassa kirkkoveneelle ei vielä tällä hetkellä ole todellista haastajaa”, jatkaa professori muistuttaen kuitenkin, että tilanne voi muuttua jo seuraavan viidentoista vuoden sisällä hyvinkin toisenlaiseksi.
